Helou!
Ollaan vietetty nyt 3 pv Indonesiassa ja on tapahtunut vaikka mita!Mistahan sita aloittaisi..
No, kerkesimme JUURI ja JUURI Manchesterin koneeseen, kun joku ukko saatti meidat koko lentokentan lavitse vakuuttaen etta muutama juoksuaskel on tarpeen. Naytolla vilkkui Gate is closing!! Kerkesimme kuitenkin ja Etihadin isot koneet osoittautuivat upeiksi! Turistiluokassa jokaisella omat screenit, joista pystyi katsomaan Suomessa viela leffateattereissa pyorivia leffoja, pelaamaan, kuuntelemaan musiikkia.. Tarjoilu pelasi ja ruoan sai valita usean ruokalajin joukosta. Samaten kaikille tuotiin paketit, jotka sisalsivat korvatulpat, tukisukat ja silmalaput.
Abu Dhabissa odoteltiin sitten tuskaisessa 35 asteen yolampotilassa yli 6 h. Luonnollisesti takit mukana.
seuraavana aamuna olimmekin sitten Jakartassa, jossa ostimme Visa on arrivalit 25 dollarin kappalehintaan. Kamala yllatys oli kuitenkin edessa: matkatavaroita ei nakynyt missaan. Selvisi etta ne oli jaaneet Manchesteriin nopeassa vaihdossa. Hulppea lentoyhtio pahoitteli ja hyvitti meilla tasta harmista 40 dollaria. Lahdimme siis ilman kamppeita etsimaan hotellia Jakartan keskustasta lentokenttatyolaisen suosituksen mukaisesti paikallisbussilla, tottakai :) Bussilla korottely 30km maksoi n. 1,5 e per nena. Loppumatkan hotellille taitoimme mukavan parisevalla Bejek -kyydilla (= mopo, johon tehty matkustajakoppi kahdelle) hintaan 2 e yhteensa meilta.
Hotelli loytyi paikallisten avustuksella ja naytti ihan mukavalta suihkulahteineen. Sisalla huoneessa asiat oli toisin. Hamahakin seitteja ja kamala kylppari. No onneksi oli edes lansimainen vessa. Emme jaksaneet lahtea kauemmaksi hotellilta syomaan, silla havaitsimme ruoan olevan hyvin edullista. 1,5 euroa kanafileesta ranskalaisten ja kasvisten kera. 0,62l Bintangi (=olut) 1,5e. Villella oli hieman raakaa kanaa, joka vahensi ruokahalua. Aamupala olikin sitten munakasta, riisia ja nuudelia.
Lahdimme lentokentalle katselemaan ovatko laukut jo saapuneet Jakartaan. Samalla saimme AirAsialta tekstarit etta illan lentomme Balille oli myohastetty 3h eli se lahtisi klo 22:55 paikallista aikaa. Meilla olisi siis 9h hengailuaikaa lentokentalla. Osoittautui, etta matkalaukut eivat olleet saapuneet, eika niiden sijainnista ollut kellaan tietoa. Kylla masensi. Noh suuntasimme paikalliseen makkiin vetamaan (muuten todella hyvaa) Gourmet Wrappia. suomeen tata myos! Se oli pitaleipaa, jonka valissa kanapihvi, valkosipulimajoneesia, tomaattia ja salaattia. Ville soitti vakuutusyhtioomme matkalaukuista ja selvisi, etta matkayhtio korvaa jokaisesta laukkujen kadoksissaolo paivasta 85 e per nena paivittaistavaroiden ostoa varten. Mutta max. 4 paivan ajalta. Tama oli ilouutinen ja aloimme shoppaamaan lentokentalla. Kiersimme kaikki merkkiliikkeet ja hamusimme Marco Poloa, Hugo Bossia tms sydamen kyllyydesta :) Outoa kun kerrankin TAYTYY shopata. Mutta oikeasti mieluiten ottaisin vaan kamat takaisin, kylla tama vaikeuttaa lomanautintoa. Lentoa odotellessa kavimme ottamassa jalkahieronnat (30min) hintaan 5e per nena. Oli ihanan rentouttavaa, silla edellispaivan 18h lentojen jaljilta jalat oli aika huonona ja ennen kaikkea turvoksissa. Siis ihan nakkijalat! ainakin minulla.
Vihdoin paasimme lentelemaan Balille. Ville tutustui johonkin brittiin joka istui lennolla vieressamme. Britti sanoi, etta pari viikkoa sitten oli juuri tippunut lentokone saarten valisella lennolla. Ja kaiken kukkuraksi lentoyhtio ei ollut viitsinyt vaivautua edes etsimaan kadonneita matkustajia ja konetta. Ei ole vielakaan loytynyt. Turvallista matkaa meille! No ei vaan. Air Asia on ihan kansainvalinen ja sinallaan luotettva lentoyhtio. Mita nyt pienia aikatauluvippauksia suuntaan jos toiseen, ainakin jos voi uskoa yhden paikallisen jannun kertomusta, jonka mukaan tata sattuu Air Asialle harva se paiva. Otimme Denpasarin kentalle paastyamme taksin hotellillemme. Tama hotelli on jo hienoompi kuin se Jakartan versio. Tosin vahan ransistynyt vessa. Mutta uima-allaskin loytyy.
Eka paiva Balilla! Aurinko oli aamusta pilvessa ja suuntasimmekin aamupalan (riisia ja munakasta) jalkeen ostelemaan taas kamoja, silla puhelu Jakartan lentokentalle ei helpottanut oloa. Ei vielakaan mitaan tietoa kamoistamme. Olisivatkohan ne nyt Abu Dhabissa, silla kuulemma ne oli leimattu Manchesterista lahteneiksi. Iltapaivasta menimme Kuta Beachille kavelemaan ja katsomaan ISOJA aaltoja. Surffarit oli ihan mehuissaan. Talla rannallahan ei saa uida. Liian kovat aallot siihen ja lisaksi viela koralleja. Mutta upea ranta se on!! Saatte olla kateellisia meille.
Nyt syomaan ja unelle. Nukumme vielkin univelkoja lennoilta pois. Toivon mukaan huomenna voisi ottaa aurinkoa, eika tarvitsisi juosta vaan kaupoissa. Meilla on hotelli taalla Kutalla viela muutamaksi yoksi ja toivotaan etta matkavarat loytyisi sina aikana ja paasisimme jatkamaan matkaan taalta. Kuta on kuitenkin loppupeleista aika turistimesta.
Laukkuja odotellen
Maija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti